< < takaisin


HAMMASHUOLTO - RASPAUS


Hevosten hammas-/suuhuolto on muutakin kuin raspausta:

Raspaus aloitetaan yleensä haastattelemalla hevosen omistajaa. Hevosesta kirjataan ylös ikä, rotu sukupuoli ja käyttötarkoitus. Lisäksi kysytään onko ollut ongelmia käytöksessä, syömisessä (pudotteleeko rehua jne.) ja onko lannassa sulamatonta rehua.

Hevosen tutkiminen aloitetaan tarkastelemalla sitä ensin ulkoisesti esim.pään lihasten symmetrisyys, sieraimet, suun alue ja limakalvot. Siten nähdään onko hevosella turvotuksia, lämpöä pään/suun alueella tai sierainvuotoa. Sen jälkeen tunnustellaan hampaat; onko piikkejä, minkälainen purenta, onko ylimääräisiä tai puuttuvia hampaita. Nuorilta hevosilta tarkistetaan myös onko sudenhampaita. Limakalvot tarkistetaan mahdollisten haavojen ja tulehdusten varalta. Voidaan myös kokeilla leuan liikkuvuus sivusuuntiin liu'uttamalla


Miksi piikkejä tulee ~ eihän villihevosiakaan raspata?

Jos villihevosella on purentavika tai isot piikit, sen rehunkäyttö kyky on huono ja kunto heikko. Petoeläimet saalistavat hyvin äkkiä tälläiset yksilöt luonnossa.

Hevosten hampaat työntyy ulospäin 2-3 milliä vuodessa, ja kuluvat samanverran vuoden aikana.
Hevosen yläleuka on noin 30% leveämpi kuin alaleuka, jonka vuoksi hampaiden kulutus on epätasaista. Hevosen leukojen kuuluu pyöriä tasaisesti, yhtä paljon molemmille puolille, sen syödessä.
Piikit ovat hampaiden niitä osia jotka eivät pääse kulumaan oikein. Purennan pyörivä liike vaikuttaa olennaisesti siihen kuinka tasaisesti poskihampaiden purupinnat kuluvat. Hevosilla voi esiintyä monia erilaisia leukojen liikkumiseen vaikuttavia ongelmia.

Piikit tulevat ylähampaissa posken puolelle ja alahampaissa kielen puolelle. Terävät piikit voivat vahingoittaa limakalvoja, aiheuttaa voimakasta kipua ja estää normaalin pureskelun.

Leuat pyörivät eniten hevosen syödessä heinää, joka on sen luonnollisin ravinto. Luonnossa hevonen laiduntaa n. 18 h/vrk, kasvien suolat ja sitraatit kuluttavat hampaita tasaisesti. Pelletit ja kaurat ovat kovaa ja lyhytkestoista syömistä, joka vaikuttaa leuan liikkeeseen ja aiheuttaa hampaisiin epätasaista kulumista.

Tämän päivän ruokavalio poikkeaa suuresti villihevosten ruuasta. Pureskelu on muuntunut ja teknisesti heikentynyt. Jalostuksessa ei lisäksi ole otettu riittävästi huomioon purentavikoja ja hammasongelmia, josta syystä pitkälle jalostetuissa roduissa esiintyy keskimääräistä enemmän ongelmia.

Hevosten hammasviat periytyvät lähes 100%


Yksilöllisyys

Piikkejä on monenlaisia, lyhyitä, pitkiä, tylppiä, teräviä. Suita on myös erilaisia, esim ahtaassa suussa piikit aiheuttavat nopeammin haavoja limakalvoihin, joten suositeltu raspausväli voi olla lyhyempi kuin normaalisti. Normaali raspausväli on 6-12 kk.

Hevosten reagoiminen piikkeihin on myös hyvin yksilöllistä. Joitakin hevosia haittaa paljon jo pienetkin piikit ja toiset eivät näytä päällepäin reagoivan isoihinkaan piikkeihin ja saattavat esim. syödä melko normaalisti vaikka limakalvot ovat rikki.

Oireita piikeistä ovat:

- ruuan paakkuuntuminen suuhun, rehupallojen tiputtelu
- pään ravistelu ja arkuus
- paha haju suusta ja/tai sieraimista
- ruokahaluttomuus
- yhteistyöhaluttomuus
- hevonen on toisella ohjalla tai levoton ratsastettaessa tai ajettaessa
- ruuan varistelu
- ähky ja ruokatorven tukkeuma
- pureskelematonta ruokaa lannassa
- laihtuminen ja huono karvapeite
- turvotusta ja kohonnutta lämpöä pään/suun alueella
- kunnon heikentyminen
- ylimääräinen suun vaahtoaminen ja kuolan eritys
- veren vuoto sieraimista
- nenäontelon tulehdus
- ontuminen
Osa hevosista on päällepäin oireettomia. Kipu ei kaikilla vaikuta työskentelyyn, vaikka se muuten hevosta vaivaisikin!


Ensimmäinen raspaus ja hevosen hampaiden kehittyminen

Raspaus kuuluu hevosen elämään ja hyvä ensimmäinen kokemus luo hyvän pohjan tuleville raspauksille.
Ensimmäinen raspaus olisi hyvä tehdä 1,5 vuotiaille varsoille (ennen ajo-opetusta). Yleensä varsoilla on aina teräviä piikkejä. Maitohampaat on helppo raspata, koska hammasrivistö on lyhyempi ja hammas pehmeämpää kuin pysyvissä hampaissa.

Juuri silloin kun vaaditaan eniten hevosilta koulutuksessa ja valmennuksessa, eli 1,5-5 vuotiaana, tapahtuu suurimmat muutokset suussa; 24 maitohammasta tippuu pois ja 36-44 uutta hammasta työntyy esiin!

5-6 vuotiaaksi asti kannattaa panostaa hammashuoltoon. Jos hampaista johtuva kipu on pitkäaikaista, se voi tallentua hevosen päähän. Muisto hammaskivusta voi aiheuttaa myöhemmin ongelmia ja vaikeuttaa koulutusta
Suositeltavaa on tarkistaa kaiken ikäisten hevosten hampaat ennen kuin aloittaa valmennuksen.

Noin 5 vuotiaana kaikki hampaat ovat vaihtuneet maitohampaista pysyviin hampaisiin. Hampaiden pitäisi kestää 30-35 vuotta rodusta riippuen. Hevosen eliniän pituus on täysin kiinni hampaista.

Hammas ongelmia

Sudenhampaat
Sudenhampaita voi puhjeta 1-2 kappaletta. Ne sijaitsevat hammaslomassa ensimmäisten väliposkihampaitten edessä yläleuassa. Ne on yleensä hyvä poistaa, koska ne voivat haitata kuolainta. Poisto on helpointa tehdä 1-3 vuotiaalle, koska hampaan juuri on silloin helpompi irroittaa.

Puuttuva hammas
Hevoselta voi synnynnäisesti puuttua hampaita tai siltä voi tulehduksen tai voimakkaan iskun seurauksena irrota hampaita. Hampaan kohdalle jää syvä aukko, joka täyttyy ruuasta ja tulehtuu helposti. Vastakkainen hammas ei kulu ja voi kasvaa niin korkeaksi, että se vahingoittaa vastaikkaista ientä. Korkeaa hammasta on siksi lyhennettävä säännöllisesti muiden hampaiden tasolle.

Rampit
Rampit voivat tulla esimerkiksi siitä, että ylä- ja alaposkihampaat eivät ole ihan tasassa. Osa hampaasta ei kulu, jolloin se kasvaa ylipitkäksi. Ramppeja tulee etummaisiin väliposkihampaisiin ja taaimmaisiin alaposkihampaisiin. Rampit vaikuttavat hoitamattomina koko purentaan ja saattavat aiheuttaa esim. aaltoilevaa purupintaa. Rampit hoidetaan lyhentämällä ne muiden hampaiden tasalle. Korkeat lähellä nielua olevat rampit vaativat sähköraspin ja mahdollisesti rauhoituksen.

Aaltoileva purupinta
Syitä aaltoilevaan purupintaan voi olla mm. hampaan puuttuminen, rampit tai hammashuollon puute. Aaltoileva purupinta on epätasainen ja jos sitä ei tasoiteta niin epätasaisuus vain kasvaa vaikuttaen hevosen pureskeluun.


Hammaskivi
Hammaskiveä muodostuu kulma- ja etuhampaisiin. Se voi aiheuttaa ientulehdusta ja ikenen venymistä kulmahampaiden ympäriltä. Hammaskiven muodostumiseen vaikuttaa ruokinta ja syljen koostumus. Hammaskivi kannattaa poistaa raspauksen yhteydessä.


Ylä- ja alapurenta
Yläpurennassa etuylähampaat menevät alahampaiden yli etupuolelta ja alapurennassa alahampaat menevät etuhampaiden yli. Kun etuhampaat eivät kohtaa toisiaan, ei myöskään poskihampaat kohtaa normaalisti. Piikkejä muodostuu yleensä hampaisiin nopeammin, eli myös raspausväli kannattaa pitää lyhyenä. Pahoissa ylä- tai alapurentavioissa joudutaan lyhentämään etuhampaita, koska toinen puolisko etuhampaista kasvaa muuten liian pitkiksi..

Hevosten hammasviat periytyvät lähes 100%



< < takaisin